PUUSTELLIN TARINA 1
Sotilaiden aika
Pöljän Puustelli on alunperin yksi Kuopion komppanian yhdeksästä virkatalosta eli puustellista. Tältä asuinpaikalta on löydetty kivikautisia esineitä ja tämänkin tilan historia alkaa jo 1600-luvun lopulta.
Silloisessa Ruotsin valtakunnanssa päätettiin maksaa osa virkamiesten ja upseerien palkasta antamalla heille asuttavaksi virkatalot. Pöljän kylälle perustettiin Pöljälän virkatalo eli puustelli sotaväen alemman upseeriston virkataloksi.
Lippumies Hannu Lyytikäinen oli talon ensimmäinen asukas. Iso vihan vaikeutti virkatalojen ylläpitoa ja Pöljälän Puustellikin jäi autioksi vuosien 1709-1721 väliseksi ajaksi. 1721 talon sai asuttavakseen pariksi vuodeksi Vehkalahdella syntynyt lippumies Petter Haferman.
Seuraavat kaksi vuotta asukkaana oli kersantti Lorentz Asikainen, ja taas parin vuoden ajan kersantti Erik Tawastjerna. Kersantti Johan Hollander asutti taloa vuosien 1727-1744 välisen ajan. Hänkin oli poissa virkatalostaan kaksi ja puoli vuotta, jäätyään 1741 elokuussa Lappeenrannssa venäläisten vangiksi, mutta palasi kotiin 1744 keväällä.
Kersantti Samuel Mollen 1744-1747. Uudelleen Johan Hollander taas vuosina 1747-1748, siihen saakka kun erosi sotilaspalveluksesta. Majoittaja Georg Fredrik Tigerstedt 1748-1759. Sen jälkeen virkaansa tästä talosta käsin hoitivat noin vuoden tai pari, kersantit Erik Ludvig Tigerstedt, Magnus Ludvig Tawast ja Karl Gustaf Freudenthal ja rykmentin adjutantti Johan Petter Wright.
1762-1791 välisenä aikana luutnantti Lorentz Orbinski. Hän asui varmuudella täällä ja kuolikin tässä talossa. Lorentz Orbinski oli syntynyt Säkkijärvellä sotilassukuun. Orbinskin suku oli tullut Puolasta 1600-luvun puolivälissä Karjalaan ja siirtyi sitten monen mutkan kautta Kuopioon.
Orbinskin suvulla on hyvin mielenkiintoinen historia. Osa heistä siirtyi Ruotsiin ja osa jäi Suomeen. Molemmissa maissa suvut saivat aatelisarvon. Lars Orbinskin poika opiskeli Helsingin yliopistossa papiksi. Noina vuosina tuskin Savon murretta puhuttiin talon herrasväen kamareissa. Kaikki edeltäjät eivät välttämättä virkatalossaan asuneet, vaan oleilivat Kuopiossa ja antoivat virkatalonsa lampuotien hoidettavaksi.
Viimeinen sotilas virkatalon haltijana oli adjutantti Johan Hammarbäck 1791-1809, joka niin ikään pysytteli Kuopiossa, milloin ei ollut sodan takia kiertemässä taistelutantereita. Lampuoti Olof Miettinen hoiti taloa. Virkatalo kärsi monenlaista vahinkoa kun venäläinen sotaväki oleili talossa syksyllä 1808. Rakennuksista rikottin ikkunoita ja ovia. Lukot irrotettiin. Pellot myllättiin hevosten laitumeksi.
Suomen sota lopetti Ruotsin vallan ja ruotujärjestelmän. Sotilaiden virkatalot jäivät Keisarillisen Suomen Senaatin hallintaan. Niin myös Pöljälän sotilasvirkataloa alettiin vuokrata tavallisena maatilana.
Puustellissa maaliskuussa 2013
Marja-Liisa Kankainen
Lähteet: Kansallisarkisto
Kuopion ja Maaningan kirkonkirjat
Orbinskin sukuseuran julkaisu
Kuopion komppanian arkistot
Pöljän kylähistorian avoin blogi 
Muutama tarkennus Orbinskeihin liittyen: 1. Kirjoittaja antaa ymmärtää, että Orbinskin suku siirtyi Kuopioon. Suku kyllä suurimmaksi osaksi asettui satavuotisen Viipurin läänin Pyhäjärvellä oleskelun jälkeen Pikkuvihan aikaan 1743 Rantasalmelle. Kuopioon päätyi lähinnä vain tämä Lorentz eli Lars perheineen. 2. Orbinskeja ei koskaan aateloitu Ruotsissa eikä Suomessa. Orbinskit kyllä avioituivat Gyllenspångin ja von Wrightin aatelissukuihin. 3. Kirjoituksessa mainitut Lorentz ja Lars Orbinski ovat sama henkilö. Orbinskin suvussa on varhaisempikin Lorentz, jonka puoliso tyttärineen muutti Isovihan aikaan Ruotsiin 4. Lorentz eli Lars Orbinskin poika Albrecht Orbinski ei opiskellut papiksi Helsingin vaan Turun yliopistossa.
Kiitos tarkentavista tiedoista!