Hillervo Väänänen toimi koko elämänuransa vuodesta 1922 Hökösen kansakoulun opettajana. Seuraavassa Hillervo kuvailee vuonna 1932 valmistuneessa kasvatusopin laudaturtyössä kylän kouluoloja. Alkuvuosina koulua pidettiin Pitkälän talolta vuokratuissa tiloissa. Opettaja asui Taskilassa.
Ihmeen terveinä opettaja ja oppilaatkin säilyivät
1916 tuli senaatin päätös, jonka mukaisesti koulu oli perustettava Hököselle. 1918 se aloitti vuokrahuoneissa. Luokka 4x6x2, 35 m kamaraissa. Oppilaita lopuksi 30. Pojat veistelivät yli kymmenhenkisen perheen asumassa pirtissä. Opettaja asui kilometrin päässä luokan kokoisessa huoneessa.
Ensi toimivuonna ehdotettiin jo oman tontin ostamista koululle Pienen-Luelammin rannalta. Siihen eivät maaninkalaiset suostuneet, vaan aikoivat siirtää koulun aivan piirin pohjoisrajalle. Se jäi aikomukseen. Oppivelvollisuuden voimaan astuttua luokka kävi yhä ahtaammaksi. Mutta maaninkalaiset ketvottelivat aina itsensä irti rakennuspakosta milloin milläkin tekosyyllä. He tiesivät koko koulupiirin lähivuosina siirtyvän Siilinjärven kuntaan. Siksi kohosi vain sisäpitäjään toinen toistaan upeampi tiilikoulu. Ei auttanut, vaikka vuokrahuoneiden puutetta käytettiin tekosyynä pakolle. Kukaan ei vuokrannut. Opettaja oli vuoden lakkautuspalkalla. Valitukset Maaherraan ja jopa Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen tulivat nahkana takaisin.
Neljä ensimmäistä opettajaa olivat vain vuoden. Ensimmäinen tuli mielisairaaksi. Toinen pyrki kotikylälleen. Kolmas ei ollut pätevä. Neljäs morsiamena piti Hököstä hätävaranaan. Viides, nykyinen, joutui vuoden oltuaan lakkautuspalkalle. Sen jälkeen on pitänyt velvollisuutenaan taistella oman koulun saamiseksi.
1925 oli kuntien jako. Toivottiin aikaa parempaa uusilta isänniltä. Petyttiin. Maapalstan ja 30 tuhannen tiilen lahjoitus houkutteli kunnan rakentamaan kolme vuotta vuokrahuoneissa toimineen naapurikoulun vuorollamme. Seuraavan sijan täytäntöönpanosuunnitelmassa sai Hökönen. Lupauksen täyttäminen oli vielä seitsemän vuoden takana. Oli toivotonta ajatella koulua nykyisissä huoneissa niin pitkäksi ajaksi.
1928 saatiin kouluhuone aivan opettajan asunnon naapurista. Erillinen tupa oli 8×8 m, jossa suuren leivinuunin karsinanurkassa veistimme. – Muuten nykyinen opettaja veistätti ensi toimivuonnaan eri talossa. Veistopäivänä sai työnsä tehdä näin kolmessa paikassa. -Tässä uudessa koulutalossa ei ollut kuin kylmä eteinen, joten päällysvaatteet sijoitettiin luokan oven suuhun.
Raitista ilmaa tässä luokassa oli riittämiin, entisessä olikin huutava puute. Pakkasilla oli lämpö koulun alkaessa alle 0 astetta. Nousi joskus vain +5:een päivän kuluessa. Ainakin kerran viikossa sai opettajakin häkäpäänsäryssä ”maata maanpenttana”. Vielä huhtikuussa seinänsaumoista tuiskutti sisään niin valtavat kinokset, etteivät pariin päivään sulaneet. Routa pullisteli sulaessaan seinät kuprulle ja särki uunin.
Kärsivällisyyttä vaati eräänä vuonna lattiakin. Ruoste söi siltapalkit, ettei keväällä lie yhtään ollut ehynnä. Hiirenpojat juoksentelivat keskellä tuntia pitkin käytäviä. Yöksi pantiin torakoille myrkkyä jokaiseen pulpettiin, etteivät lapsia ruville söisi koulussa istuessa, niinkuin kotona nukkuessa tekivät. Kesän aikana onneksi hävisivät.
Lämmintä oli riittävästi muutamia vuosia. Eukkosten ja isäntien seinäntilkkeet olivat sitä sun tätä. Kerran tarkastaja eteisen nurkan sinistä riivettä kepillään kohensi ja kysäsi:” Mikä tämä?” ”Miesten alushousun kappaletta”, selitti opettaja. – Viime vuosina taas pakkasten aikana ei lämpöä saanut yli +10 asteeseen nousemaan.
Ihmeen terveinä oppilaat ja opettajakin säilyivät, vaikka pihakin syksyin keväin oli nilkkoja myöten upottavaa mutaa, joka sisällekin kantautui paksuksi multakerrokseksi päivän pitkään. Pihaa ei ollut kuin joku kymmenen metriä sivulleen, riihi ja aitta rajoina sekä koulun ovea vastassa kolmiosainen, olkikattoinen käymälä. Keskimmäinen, opettajalle varattu koko ajan oveton.
Kuvassa Hillervo takana. Hökösen koulu on valmistunut. Kuva 1930-luvun puolivälistä.
Tarina jatkuu.
Pöljän kylähistorian avoin blogi 