Opettajatar Hillervo Väänänen Hökösellä 3. Opettajattaren asumisolot.

1013194_492334370841449_1029860551_n[1]
Pöljän ja Hökösen koulupiirikartta v.1922. Uuden koulun paikkaa mietittiin.

Kansakoulunopettaja Väänänen asui alivuokralaisena Taskilan talossa 14 vuotta. 1930-luvun vaihteessa talon isännän ja Siilinjärven kunnan välille sukeutui mehevä riita maksuista ja veroista. Isäntä korotti opettajan vuokraa roimasti, johon kunta ei suostunut. Opettaja Väänäselle osoitettiin alivuokralaisasunto toisesta talosta, Hyttilästä. Hillervo Väänänen kertoo:

Kunta oli vuokrannut kamarin opettajan asunnoksi 1 ½ km koululta salolle päin, hyvin likaisen tien takaa. Jo kesälomalla opettaja sattui kuulemaan tuosta ja kyseli tarkastajan mielipidettä. Hän ei hyväksynyt uutta asuntoa. Siksi johtokunta laati hänelle virallisen valituksen seuraavasti:

”Matka koululta Hyttisten taloon on 1460m (aikaisemmin opettajan kulkema matka Taskilasta Pitkälään on 1090m) ja se on syksyisin ja keväisin noin 1 km pituudelta perin likaista, eikä ole varmaa että talvisin k.o. välillä lainkaan on tietä. Opettajan keittiönä käytettävä huone on samalla talon perheen ainoa asuin-, makuu- ja (suutarin) työhuone. Ruokasäiliö on myös talonväen kanssa yhteinen. Vaatekomero on lautaisessa ulkoeteisessä. Käymälänä palvelee riittämätöntä verhoa antava kuusen suojassa oleva tynnyri. Näitten seikkojen perusteella ei johtokunta tullut ajatelleeksikaan Hyttiseltä vuokrattavaa huonetta opettajalle sopivaksi asunnoksi.”

Mutta annetaan Hillervon itsensä kertoa, mitä mieltä hän tästä asuntojupakasta oli. Opettaja joutui tässä kovasti kuntaa johtavien isäntien kanssa riidan osapuoleksi, koska hän vetosi aktiivisesti kansakouluntarkastajaan.

K. Herra tarkastaja H.A. Puro, Kuopio
Herra tarkastajan pyytämä selostus johtokunnan osuudesta tähän ikävään vuokrausjuttuun seuraa mukana. Omakohtaisena lisänä valitukseen vielä lisään:

Se kunnallislautakunnan taholta ylistetty kamari on entistä asuttuani pienempi, matalampi ja pimeämpi. Näköala yhdestä akkunasta heti akkunan alta alkavaan korpeen, toisesta siihen ”tynnyrikäymälään” ja kolmannesta näkyy lato, johon syksyllä naapurin isäntä kävi nuoran jatkoksi. – Ruokasäilö on yhteinen emännän kanssa, joka keväällä sanoi lääkärin todenneen kehkokatarrin. Yskä ei vielä ollut parantunut, koska nyt syksyllä kertoi kovin heikko olevansa ja ääni painuksissa, joten lie oikeus pelätä mahdollista keuhkotautia.

Tuon matkan 1460 m:stä 1 km on tänäkin syksynä ollut koko lukukauden vesillä ja paikoin upottanut pieksun suuta myöten. Entinen 1 km:n matka oli kuivaa Onhan kyllä totta, että tuommoista matkan pidentämismetodia käyttäen opettajasta pian saataisiin maratoonari, mutta koska ei kunnan muitakaan opettajia noin valmenneta, niin en minäkään halua pyrkiä huippukuntoon, vaan asun mieluummin lähellä koulua.

Hillervo Väänänen asui koko jupakan ajan Taskilassa. Vastineessaan hän kuvailee talon muuttuneita olosuhteista.

Lukuvuodeksi 1929-30 hän (Taskilan isäntä) ei ollut halukas enää vuokraamaan opettajan huonetta ollenkaan muuttuneiden perhesuhteiden takia. Vuokrattuaan vielä edelleen hänen olisi pitänyt rakentaa tai ainakin sisustaa varastohuoneista naimisissa olevalle tyttärelleen edes jonkinlainen asunto. Sillä tyttären mies oli asevelvollisuuttaan suorittamassa ja miehen koti niin varaton, että vaimo tuoksi ajaksi olisi joutunut muuten kunnan huollettavaksi. – Juuri tämän äidin, lapsen ja sisaren asuintoverina opettaja on ollut. –Nyt miehen isän hirttäydyttyä poika pääsi pois sotaväestä ja vei vaimonsa muassaan, joten opettajallakin on ollut vähän väljempää.

Kunnallislautakunta luulee Taskisen heitä kiristävän. Mahdoton lie kunnallislautakunnan kanssa tehdä sopimusta mistään hinnasta, koska eivät ole viime vuoden vuokraakaan maksaneet, vaan ovat ihmetelleet, miksi Taskinen jo vuosi sitten ei ole opettajan tavaroita nostanut ulos! Sitä hän ei Hökösen koulun henkiinherättäjänä, koko koulutoiminta-aikaisena taloudenhoitajana ja tosi koulun ystävänä ole voinut tehdä, vaan on koulun etujen ja oma-talo-kysymyksen ajamisessa saanut tuon tunnottoman nimen.- Opettajat ovat asuneet 11 v. Taskilassa.

Miten riita ratkesi. Opettaja jatkoi asumista Taskilassa, kunta joutui korvaamaan puuttuvista eduista viideltä vuodelta maksuja ja vielä maksamaan Hyttilän huoneesta vuokraa, vaikka siellä ei kukaan asunutkaan. En ole asiaa penkonut tarkemmin, mutta osittain riita voi juontaa Pohjolanmäen koulun rakentamiseen. Hökösen kylällä petyttiin raskaasti, kun ”heidän vuorollaan” rakennettiinkin toinen koulu. Aatu Väänäsen antelias lahjoitus, tontti ja 30 000 tiiltä siirsi Hökösen koulun valmistumista useilla vuosilla. Köyhä kunta investoi opetukseen ja hoivaan tuolloin jatkuvasti. Esimerkiksi uusi kunnalliskoti valmistui 1932. Rahasta oli tiukkaa, asenteissakin ehkä parantamisen varaa. Hämmentävältä tuntuu ajatella, kuinka alkeellisissa oloissa koulua vielä 1930-luvun alussa Savossakin käytiin.

Tarina jatkuu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s