Opettajatar Hillervo Väänänen Hökösella 8. Asunto-olot ja terveys.

Kansakoulunopettajan tehtäviin kuului tarkkailla koulupiirinsä asujaismiston elinoloja monelta kantilta. Seuraavassa Hillero Väänänen kertoo koulupiirinsä asujaimiston terveysoloista 1920-luvun Pohjois-Savossa. Oheisesta linkistä voit tutustua Hillervon vaiheisiin tarkemmin. Hillervo Väänänen Hökösen koulun opettajana 1922-66.

10171135_698336653523151_7140314564707875894_n
Pöljän kotiseutumuseon savutupa. Kuva Jouni Kiimalainen.

Asunnot ovat järestään liian ahtaita, pimeitä, kosteita ja kylmiä. Kun 10-henkisen perheen pienessä tuvassa kyselee, mihin kaikki nukkumaan mahtuvat, vaikkei sänkyjä ole kuin yksi, niin leikillään selittävät, että ensin nukkuneet nostetaan seiniä vasten pystyyn, jotta toiset pääsevät pitkälleen unen päähän kiinni. Kuin sian porsaat pahnoillaan he ovat.

Vuodevaatteista ei paljon puhettakaan. Ei läheskään kaikkien alle riitä edes olkitäytteistä,, pölyävää, viholaissäkkipatjaa, joka päiväksi viedään latoon. Turkit, nahkaset ja muut vaatekulut ovat aivan kelvollista pehmikettä lasten alle. Muun tyynyn puutteessa tyytyä heinäpussiin päänalaisena. Lakanoista ja peitoista ei puhettakaan.

Ihmetellä saa hengityselimiä, jotka moisessa ilmassa vielä voivat toimia aamuyöstä.Onneksi ikkunanpielet, seinäasaumat ja lattia ovat hataroita. Siellä kyllä ilma vaihtuu. Mutta huone tulee vetoisaksi, joka synnyttää monia vaikeita sairauksia suurille ja pienille.

Mitähän varten miltei poikkeuksetta akkunat on kutistettu pieniksi ja lattian tasalla olevaksi. Niitäkin on vähän, joten saa olla kuin säkissä. Kun pimeän tultua sytytetään yksi pieni, käryävä läppälamppu valonheittäjäksi, ei puute paljon pakene. Mutta heikkosilmäinen väki lisääntyy.

Suurilukuinen perhe hengittää vettä tavattomasti ilmaan. Jos lisäksi vielä pikkulasten vaatteet kuivataan ainoassa huoneessa sekä yöksi pannaan metsästä tuodut tuoreet puut uuniin, niin ei tarvitse ihmetellä seinien homehtumista, ellottavaa ilmaa ja läpinäkymättömäksi jäätyneitä, yksinkertaisia ikkunoita.

Kun tuommoisten asunto-olojen lisäksi tulee vielä yksipuolinen, ravintoarvoltaan riittämätön ruoka sekä kylminä vuodenaikoina aivan puutteellinen vaatetus, joutuu väkisinkin etsimään taika-avainta, joka terveyden pysyttää niinkin tyydyttävänä, jommoinen se on näihin aikoihin asti ollut.

Muuta selitystä ei löydy kuin terveet, säännölliset elämäntavat, riittävä lepo – talvisin nukutaan pimeänaika kokonaan – ja runsas raittiissa ilmassa työskentely. Miehet ovat ulkona päiväkaudet. Naisten terveyslähde on navetan typpipitoinen ilma. Lapset, jotka eivät pukimiensa puolesta ulos pääse, jäävät huonoimmalle osalle. Savusaunasssa ahkerasti kylpeminen viimeisempien tutkimusten mukaan on parhaita terveydentukia. Samoin entisten savupirttien asukkaiden rautainen terveys horjuu nyt uunilämmityksen aikana.

Ikivanha usko, ettei tauti tartu eikä rutto rupea Luojan sallimatta, on vielä yleisesti vallalla. Tarttuviinkin tauteihin sairastuneita ei tahdo millään saada lääkäriin, ja eritämisestä ei tule mitään. Terveet kyllä pitävät huolen tartunnan kuljetuksesta. Aivan viime vuosina on keuhkotautiin kuolleita ollut entistä enemmän. Surullinen tulos saattaisi olla yleisestä tarkastuksesta. Jokainen vähänkin epäilty koettaa kyllä tilansa pitää mahdollisimman kauan salassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s