Hillervo Taskisen puhe naisen asemasta, työstä ja velvollisuuksista Pöljän ja lähialueen naisille jatkuu. Oheisessa kuvassa morsiuskurssille osallistuneet naiset opettajineen. Kuva on otettu Pöljän maamisseurantalon ulkorappusilla. Opettaja Hillervo Taskinen ei ole kuvassa.
Niinpä näistä hommista kasaantuu sitten niin täysi päivä ettei huokaisemaan jouda, kuten moni perheenäiti tietää. – Niin ei saisi olla! Työ on järjestettävä, että jää aikaa huokaista, hetki levätä ajatellen ja suunnitellen joko omia töitään tai yhteiskunnallisia ongelmia. Sen vuoksi on joudettava lukemaankin, että pysyy aikansa tasalla, ettei sanomalehtien tarvitse tulevina aikoina huutaa, että Suomen nainen on kansalaisvelvollisuuksistaan piittaamaton.
Myöskin tulevalla äidillä pitäisi olla aikaa lastensa kasvattamiseen, että heihin jo kotona juurtuisi kristillis-isänmaallinen ja vain raittiutta noudattava mieli, ettei heidän elämäntasapainonsa hotjahtelisi, niinkuin nykypolven, vaikka joutuisivatkin kokemaan tavallisuudesta poikkeavat ajat ja kohtalot. – Säästäväisyyskasvatusta ei myös sovi unohtaa.
Ja vielä hyvät naiset y.m.t! Älkää unhottako pyhäpäivän merkitystä arkipäivien kohokohtana. Niiden työntäyteys ansaitsee sen levon tuoman juhlavuuden. Myös yhdenkään perheenjäsenen nimi- tai syntymäpäivää ei saisi unohtaa, vain vaatimaton onnittelukin korvaa puuttuvan lahjan tai muun juhlavamman muistamisen.
Ja vielä yksi tärkeä asia. Miksi kodin pitää olla pahan tuulen kiertopaikka? Äidin vastuulla on kodin henki! Hänen on itsestään karsittava kaikki itsekkyys. Kaikki muille, itselle ei mitään! Samaan henkeen on luotsattava myös muut. Silloin pyhätuulet puhaltavat arkena eikä tarvitse silmät maahanluotuna seista sen tuomarin edessä, joka kaikki meissä näkee.
Lienenkö saanut nyt tehtäväni reposteltua niin, että olisi käynyt selville, jotta nyt ei ole kysymys mistään rusetista tai vetosolmusta, vaan purkamattomasta umpisolmusta, joka vapaasta tahdosta on tehty yhteisen hyvän nimessä. Ja siellä on oltava tyytyväisenä oli sitten omasta mielestä mitä oli. Joka leikkiin rupeaa, se leikin kestäköön!
Tähän loppui Hillervon puhe. Tämä ja neljä muuta hänen pitämäänsä puhetta on säilynyt Mikkelin maakunta-arkistossa. Hillervo on varmasti puhunut monissa muissakin yhteuksissä, sillä opettajat toimivat aktiivisesti koulupiirinsä ja kotikuntansa riennoissa. Hillervon muut säilyneet puheet on pidetty 11.6.1933 IKL:n vaalitilaisuudessa Pöljällä, 29.11.1933 Siilinjärven IKL:n kerhoillassa Pöljällä, Pöljän suojeluskunnan iltamissa 5.11. 1933 ja Alapitkän lottien iltamissa 21.5. 1934. Hän kirjoitti puheensa pieniin sinisiin vihkoihin.
Hillervo Taskinen oli oman aikansa ihminen. Idealistinen, syvästi aikansa kristillis-isänmaalliset arvot sisäistänyt kilvoittelija. ”Enempää ei meiltä vaadita kuin kaikkemme.” Hän eli kuten opetti. Oli perheenäiti, ansioäiti ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Kuulijoina oli lähiseudun nuoria naisia, jotka olivat eläneet sota-ajan kaikkine vastuksineen. He olivat ottaneet vastuun monista tehtävistä, joita miehet olivat ennen hoitaneet. Kurssilla oli lottia, jotka olivat toimineet rintamalla ja sotasairaaloissa. Nyt oli rauhan aika, elämä edessä. Kovin raskaan lastin velvollisuuksia ja vastuita Hillervo näille naisille puheessaan asetti.
Lue lisää Hillervosta:
Aatteen paloa Pöljällä
Hilperon tarina- kansanvalistajana Savon sydänmailla
Pöljän kylähistorian avoin blogi 