Wilho Akseli Ollikainen (1934-1998)

Wilho Akseli Ollikainen 1949. Kuva Adolf Kantola.

Ukkini Waldemar Pantzar ja puolisonsa Eeva (os. Vartiainen) palasivat  Amerikasta Suomeen ja Kolmisopelle 1931. Waldemarin kotiseutua oli Sattajärvi Pajalassa, Pohjois-Ruotsissa. Sinne ei kuitenkaan laman runtelemasta Amerikasta haluttu palata, vaan tultiin Eevan perintötilalle Siilinjärvelle. Ruotsalaisen Walden sopeutumista Savoon edesauttoi se, että hän puhui Torniojokilaakson meiän kieltä, jolla kyllä Savossa pärjäsi alusta alkaen.

Miten sitten Walde ja Eeva liittyvät tarinan keskushenkilöön, eli Wilho Akseli Ollikaiseen? Wilho Akseli Ollikainen syntyi 1934 Pöljällä Väinö ja Fanny Ollikaisen perheeseen. Puolisoilla oli jo aiemmin syntynyt Hilkka-tytär. Perhe asui 1930-luvun alussa Pellonpään talossa Hoikilla.

Pellonpään talo. Kuvassa Kalle ja Lyydia Hirvonen ja poikansa Tauno ja Toivo. Lyydia oli os. Ollikainen, Wilhon täti.

Perhe hajosi 1935. Waldemar Pantzar auttoi Fannya muuttamaan Torniojokilaaksoon, josta löytyi työtä. Lähtö oli vaikea, sillä lapset jäivät Väinö-isälle, joka ei lapsia kyennyt hoitamaan. Molemmat pienokaiset jäivät omalle kylälle kasvatiksi. Hilkka-tytär asui 1935-1940 Kusti ja Anna-Helana Roivaisen luona.

Kusti ja Anna-Helena Roivainen, Hilkka ollikainen. Oikeanpuoleisessa kuvassa Hilkka Ruotsissa 1940-luvun lopulla.

Wilho Akseli siirtyi varsin pian Fannyn sukulaisten hoiviin Rautavaaralle. Molemmat lapset kokivat varmasti hylkäämisen kokemuksen, mutta he jäivät kuitenkin suvun lähipiiriin ja ainakin Hilkka eli tavallista lapsen elämää hyvin huollettuna Roivaisten perheessä. Lasten huoltaminen kasvattina oli varsin tavallista heikon sosiaaliturvan aikaan 1930-luvulla. Pöljälläkin oli useita lapsia tällaisessa tilanteessa.

Fanny Ollikainen (Kuosmanen) sai elämänsä järjestykseen Ruotsissa.

Fanny Ollikainen, sittemmin Kantola. Hakkas, Ruotsi. Kuva Adolf Kantola.

Lapset muuttivat äitinsä uudelle kotiseudulle, Hilkka v. 1940 ja Wilho vasta sodan jälkeen 1940-luvun lopulla. He jäivät Ruotsiin loppuelämäkseen. Yhteydet Suomeen olivat varsin vähäisiä. Sitä suurempi oli yllätys ja ihme, kun kesällä 2016 kävi ilmi, että Wilho Akseli oli muusikko, säveltäjä ja kansantaiteilija. Oli perustettu yhtye tallentamaan ja esittämään hänen musiikkiaan.

WAO (Arto Järvelä, Susanne Rantatalo, Göran Erisson, JanJohansson, Marcus Falck) tuli esiintymään Siilifolkiin ja vieraili silloin myös Pöljällä. Tänä kesänä meillä on mahdollisuus kuulla lisää Wilhon musiikkia, sillä WAO konsertoi 21.7. klo 18 alkaen Pöljän seurantalolla (Seurantalontie 1, Siilinjärvi). On melko varmaa, että Wilhon vanhemmat kävivät tällä samalla talolla nuoruudessaan tansseissa. Silloin talo oli Pöljän työväenyhdistyksen hallussa.

WAO:n esitykseen kuuluu Wilhon musiikkia ja Jan Johanssonin näytelmä Vastahankaan -Vilho Ollikainen, mies ja tarina. Tule kokemaan oman kylän pojan paluu kotiseudulle.

Wilho (oik.) maatalousoppilaitoksessa Ruotsissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s