Pöljän koulun savupirtti

Kuoreveden joulu julkaisi kansakoulujen yhteyteen perustetuista museoista jutun vuonna 1934. Sen oli kirjoittanut Fr. Saarelma. Julkaisen seuraavassa Pöljän museota koskevan osion. (Kuoreveden joulu, 31.10.1934) Kuvat ovat kyseistä arttikelista.

Pöljän museon savupirtti.
                                                         Pöljän museon savupirtti

Kansakouluopetuksen tulee myös muodostaa silta menneisyydestä tulevaisuuteen. Tehtänävä on kasvattaa isänmaataan rakastavia kunnollisia kansalaisia, joiden isänmaanrakkauden juuret on istutettava niin kauas ja lujaan menneisyyteen kuin mahdollista. Kotiseutuopetus on tämän pohjan lujttamista. Kotiseutuopetuksen parhaina välineinä koululla on hyvät kansatieteelliset kokoelmat. Monet opettajat ovatkin kouluilleen keränneet erinomaiset kokoelmat. Niiden avulla he oppilailleen havainnollisesti esittävät ja valaisevat kansamme ja varsinkin oppilaiden oman heimon menneisyyttä. Onpa joidenkin koulujen yhteyteen oikeita kotiseutumuseoitakin. Kuopion piirissä on tällainen jo Siilinjärven Pöljän supistetussa koulussa ja toinen syntymässä Maaningan Varpaismaan supistettuun kouluun.

Pöljän kotiseutumuseo on varsin huomattava yritys. Se on tullut jo huomioiduksi laajemmaltikin (Kuopion talousnäyttelyssä olleiden esineiden ja näistä otettujen kuvien johdosta.)

Museon olemassaoloa on pidettävä kokonaan opettajatar, rouva Elsa Väänäsen ansiona. Kun hän tuli opettajaksi Pöljän kouluun oli siell museota varten vasta yksi kaksikorvainen piimätuoppi. Alkuvuosina tuli näitä ”piirustusmalleja” muutamia lisää, mutta vasta kokoelmien esine n:o 22on ensimmäisenä varsinaisena museoesineenä 12.3. 1929 kirjaan merkitty saalis. Ja vasta huhtik. 15. p:ää 1933 voidaan pitää todellisena Pöljän museon syntymäpäivänä. Silloin allekirjoitettiin kauppakirja, jolla opettajatar Väänänen osti museolle huoneeksi Kalliolammen savupirtin. Tästä tapauksesta aajeni museoharrastus koko kylään. Yhdessä siirrettiin savupirtti hellävaroen koulun tontille. Yhdessä hankittiin rahaa ja esineitä sellaisella innolla, että jo toukok. 28 p:nä voitiin juhlia museon avaamista yleisönkin nähtäväksi.

Ja onhan vieraita käynytkin vieraskirjan mukaan – retkeilijöitä lukuunottamatta – noin 250 henkeä.

Että museo on opettajatar Väänäselle sydämen asia, sitä todistaa se, että kun hän pitkänäperjantaina 1933 kuuli, että hänen museohuoneeksi katsomansa savupirtti aiotaan myydä muihin tarkoituksiin, niin hän heti lähti myyjälle ilmoittamaan, että hän ostaa pirtin huomispäivänä museolle, vaikka ei rahasta ollut tietoakaan. Ja museo on nyt velaton, juuri saman innostuksen aikaansaamana seurauksena.

Pöljän museossa on paljon arvokkaita esineitä. Jo savupirtti loihtii lasten eteen kansamme entisyyttä varsin elävänä, samoin kivikauden aikaiset saviruukunkappaleet ja suosta nostettu, koverrettu yksipuinen ruuhi. Vuosiluvuilla merkittyjä ovat mm. kaappi v:lta 1701, pöytä v:lta 1783, raamattu v:lta 1776, kaulauspuut v:lta1774 ja 1792 sekä merkkuuliina v:lta 1793.

Pöljän museon nopea syntyminen todistaa, että vielä voidaan koulujen yhteyteen muodostaa erinomaisia kansatieteellisiä kokoelmia.

Fr. Saarelma, Kuoreveden joulu 20/1934

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s